Ratkaisukeskeinen työote on tullut viime vuosina yhä tutummaksi suomalaisessa työelämässä. Sitä käytetään työnohjauksessa, valmennuksessa, sovittelussa ja terapiassa. Silti sen perusajatus jää usein hieman epäselväksi, ja toisinaan se sekoitetaan pinnalliseen positiivisuusajatteluun.
Blogi
Kirjoitamme työelämästä ja mielen hyvinvoinnista käytännön näkökulmasta. Tekstit syntyvät ajankohtaisista ilmiöistä ja siitä, mitä kohtaamme työssämme työnohjaajina, sovittelijoina ja valmentajina. Julkaisemme ajoittain myös vieraskynäkirjoituksia alan ammattilaisilta.
Voit jakaa kirjoituksia sosiaalisen median alustoilla ja jatkaa keskustelua siellä kanssamme.
Työpaikkakiusaaminen ei aina näytä kiusaamiselta. Se ei välttämättä ole huutamista, haukkumista tai suoraa syrjintää. Joskus se on paljon hiljaisempaa: tietty ihminen alkaa vähitellen jäädä ulkopuolelle, hänen kommenttinsa tulkitaan hankaliksi, hänen läsnäolonsa koetaan raskaaksi. Ja usein kukaan ei osaa sanoa, milloin ja miksi näin kävi.
Etätyö voi tukea hyvinvointia ja tuloksia – mutta vain, jos työssä on rajat, rytmi ja yhteys toisiin
Etätyö on monelle helpotus, toiselle huomaamaton kuormitustekijä. Se voi lisätä työn hallinnan tunnetta, työrauhaa ja joustavuutta, mutta samalla se voi hämärtää työn ja vapaa-ajan rajoja, ohentaa yhteyttä työyhteisöön ja siirtää kuormituksen näkymättömäksi. Etätyön vaikutus mielen hyvinvointiin ja tuottavuuteen ei ratkea sillä, missä työtä...
Johtaminen on paljon muutakin kuin palavereja ja prosesseja. Se on suunnan näyttämistä, siinä pysymistä, yhteisten pelisääntöjen rakentamista ja niiden mukaan toimimista. Se on työrauhan ja työssä onnistumisen mahdollistamista. Parhaimmillaan se luo johdonmukaisuutta, ennakoitavuutta ja turvaa kaikille.




