Sovun johtaminen: esihenkilön tärkein työkalu ennen konflikteja

Esihenkilötyössä puhutaan paljon konfliktien ratkaisemisesta: miten hankalaan tilanteeseen puututaan, miten ristiriita puretaan, miten selvitetään mikä meni pieleen. Vähemmän puhutaan siitä, mikä tapahtuu ennen konfliktia. Siitä, miten ilmapiiriä johdetaan silloin, kun mitään näkyvää ei vielä ole.

Tätä työtä voi kutsua sovun johtamiseksi. Se on ennakoivaa johtamista, jossa huomio kiinnittyy pieniin kitkatilanteisiin, epäselvyyksiin ja jännitteisiin ennen kuin ne kasvavat ongelmiksi.

Esihenkilö ilmapuntarina

Sovun johtamisen ytimessä on tarkkaavaisuus. Hyvä esihenkilö toimii kuin ilmapuntari: hän aistii, milloin tunnelma muuttuu, milloin joku vetäytyy palavereista, milloin kahvipöydässä puhutaan hiljaisemmin tai välttäen tiettyjä aiheita. Näihin havaintoihin ei aina reagoida heti tai suurin elein, mutta ne huomataan.

Ilmapuntarin rooli ei tarkoita valppaana päivystämistä. Se tarkoittaa herkkyyttä sille, mitä työyhteisössä oikeasti tapahtuu ohi virallisten kanavien. Kun jännite tunnistetaan varhain, siihen voi tarttua kevyillä keinoilla: yhteisellä keskustelulla, roolien tarkentamisella, epäselvyyden avaamisella. Näin pieni kitkatilanne ei ehdi kasvaa avoimeksi ristiriidaksi.

Mistä sovun kokemus syntyy

Työyhteisön sovun kokemus ei synny sattumalta. Se rakentuu siitä, että ihmiset kokevat tulleensa reilusti kohdelluiksi, päätöksenteko on perusteltua ja työyhteisössä ei koeta suosimista. Nämä ovat asioita, joihin esihenkilö vaikuttaa jokaisella teollaan, ei vain silloin kun jotain menee vikaan.

Esihenkilö johtaa tässä paljon omalla käytöksellään. Hän kuuntelee ilman kiirettä, on läsnä silloinkin kun ei olisi aikaa, ei reagoi impulsiivisesti ja puhuu ihmisistä kunnioittavasti myös silloin, kun he eivät ole paikalla. Nämä ovat pieniä asioita, mutta työyhteisössä ne huomataan.

Kun sovun johtaminen ei riitä

Sovun johtaminen ei tarkoita, että konflikteja voisi aina ehkäistä. Joskus ristiriita on jo syntynyt, ja silloin tarvitaan toisenlaista otetta. Konfliktien johtaminen on korjaavaa työtä: tilanteen selvittämistä, osapuolten kuulemista, sopimusten rakentamista ja tarvittaessa ulkopuolisen sovittelijan mukaan pyytämistä.

Sovun johtaminen ja konfliktien johtaminen eivät ole vastakohtia vaan toisiaan täydentäviä. Esihenkilön tehtävä on tunnistaa, kummasta on kyse, ja valita sen mukaan. Ilmapuntarin herkkyys auttaa nimenomaan tässä valinnassa: siinä, että tietää milloin voi tarttua kevyesti ja milloin tilanne vaatii enemmän.

Miksi ennakointi kannattaa

Konflikti, joka ehtii kasvaa isoksi, vie paljon aikaa, energiaa ja luottamusta. Sen selvittäminen on usein työläämpää kuin sen ehkäisy olisi ollut. Sovun johtaminen ei ole helppo tie, koska se ei tuota näkyviä voittoja. Tulokset näkyvät siinä, mitä ei tapahdu. Juuri siksi se on esihenkilön tärkein työkalu.

Kirjoittajat: Henkka Asikainen, Avolia Oy | www.avolia.fi