Ratkaisukeskeisyys käytännössä: mihin katse suunnataan, kun halutaan eteenpäin

Ratkaisukeskeinen työote on tullut viime vuosina yhä tutummaksi suomalaisessa työelämässä. Sitä käytetään työnohjauksessa, valmennuksessa, sovittelussa ja terapiassa. Silti sen perusajatus jää usein hieman epäselväksi, ja toisinaan se sekoitetaan pinnalliseen positiivisuusajatteluun.

Ratkaisukeskeisyys ei kuitenkaan ole ongelman sivuuttamista eikä kepeää myönteisyyden korostamista. Vaikeista asioista voidaan ja pitääkin puhua. Kyse on toisenlaisesta painotuksesta: huomio kohdistetaan siihen, mihin halutaan päästä, ei siihen, missä oltiin. Syiden pohdinta voi olla hyödyllistä, mutta se ei yksin vie eteenpäin.

Tavoite ensin

Työskentely alkaa yksinkertaisesta mutta vaativasta kysymyksestä: mitä toivot tämän tilalle? Tavoite määritellään ensin ja riittävän konkreettisesti, jotta sitä kohti voi liikkua. Pelkkä "haluan voida paremmin" on alku, mutta sitä tarkennetaan: mistä huomaisit, että voit paremmin? Mitä silloin tekisit toisin? Tavoite on koko prosessin ydin.

Etsitään sitä, mikä jo toimii

Toinen keskeinen asia on poikkeusten etsiminen. Vaikka asiat tuntuisivat menneen huonosti pitkään, harvoin tilanne on ollut yhtä huono koko ajan. Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä mietitään hetkiä, jolloin asiat ovat olleet edes vähän paremmin ja mitä silloin oli toisin. Nämä hetket ovat tärkeitä, koska ne paljastavat, mikä jo toimii. Niihin sisältyy usein osaamista ja keinoja, joita ihminen ei itse ole huomannut.

Voimavarat näkyviksi

Työskentelyssä vahvistetaan myös voimavaroja. Jokaisella on jo jotain, mikä kannattelee, joskus niin huomaamattomasti, ettei sitä tunnista. Ratkaisukeskeinen ote auttaa tekemään nämä voimavarat näkyviksi ja käyttämään niitä tietoisemmin arjessa.

Pieninä askelina eteenpäin

Eteneminen tapahtuu pieninä ja konkreettisina askelina. Suuret muutokset rakentuvat näistä. Tämän vuoksi ratkaisukeskeinen prosessi on usein lyhyt: työnohjauksessa muutamia tapaamisia, lyhytterapiassa tyypillisesti viidestä kymmeneen kertaa. Prosessin lyhyt kesto ei tarkoita pinnallisuutta vaan sitä, että työskentely etenee aktiivisesti kohti tavoitetta sen sijaan, että se pysähtyisi pitkäksi aikaa pelkkään analysointiin.

Mihin ratkaisukeskeisyys sopii

Tämä työote sopii erityisen hyvin tilanteisiin, joissa halutaan päästä eteenpäin konkreettisesti. Uupumus, urapohdinta, työyhteisön ristiriidat, elämänmuutokset, yleinen jumiutumisen tunne. Sen sijaan se ei korvaa pidempää terapiaa tilanteissa, joissa taustalla on syvempiä traumoja tai pitkäaikaisia mielenterveyden haasteita. Hyvä ammattilainen tunnistaa työotteensa rajat ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

Avolian kaikki palvelut, työnohjaus, työyhteisösovittelu, uravalmennus, lyhytterapia ja pariterapia, nojaavat ratkaisukeskeiseen työotteeseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työskentelyssä keskitytään siihen, mitä asiakas haluaa saavuttaa, ja edetään yhdessä realistisin askelin sitä kohti.

Kirjoittaja: Carita Rahimi ja Henkka Asikainen, Avolia Oy | www.avolia.fi